Idäntutkimus, 2016

2016

Tiedepolitiikka, 2006

Kriisien ja avustusoperaatioiden kohdalla ihminen meissä punnitaanja paljastetaan. Viime vuoden tapaninpäivän tienoilla uutisotsikoihin noussut Aasian tsunami palautti (länsimaalaisiin) mieliin elämän rajallisuuden ja sen, että tuo rajallisuus saattaa kohdata jopa meitäkeitä meitä? Otsikoita (eri maiden lehdistä) lukiessa ei tullut täyttä varmuutta siitä, oliko kyseinen onnettomuus kohdannut pelkästään tietyn maan kansalaisia, vai oliko sittenkin kyse erityisesti paikallista väestöä, aasialaisia koskettaneesta suuraallosta? Tiedotusvälineiden yritys tehdä uutisesta esimerkiksi suomalaisia koskettanut onnettomuus oli vilpitön. Maapallomme sai oikeanlaiset mittasuhteet. Se tiedetään, mikä pallonpuolisko meitä todellisuudessa eniten kiinnostaa. Oma, tietysti. Mutta onko oltava näin, tai itse asiassa, täytyykö pelkästään omaan napaan tuijottavan asenteen muuttua, jotta maailma olisi "turvallinen" paikka elää? Keitä oikein pelkäämme: luoko vauraus ja hyvinvointi pelkoja ja uhkia paitsi omien rajojensa sisäpuolelle, myös niiden ulkopuolelle? Voiko missään enää olla "turvassa" jos toiset, he, tunkeutuvat rajojemme sisäpuolelle? Onko turvallisuus sanana osa vauraiden hyvinvointivaltioiden retorista apparaattia, jonka avulla torjutaan toinen, uhkaava? Globalisaatio on avainsana Yhdysvaltain länsirannikolla riehunut hirmumyrsky Rita osoitti ihan kouriintuntuvasti, että ylemmän kerroksen väki ajattelee myös meitä parempiosaisia, yltäkylläisessä todellisuudessa, vauraalla pallonpuoliskolla eläviä ihmisiä. Ehkä Jumala halusi pierullaan muistuttaa meitä joistakin

Aikuiskasvatus

Elinikäinen oppiminen on tätä nykyä keskeisin kansainvälinen signaali, joka ohjaa OECD-maiden hallitusten käsityksiä koulutusjärjestelmän kehittämisestä. Koulutusta arvostetaan ja se on nostettu niin taloudellisen kuin sosiaalisenkin yhteiskuntakehityksen temppelinharjalle. Keskustelu koulutuksen laadusta virisi OECD:n toimesta 80-luvun puolivälissä. Se johti järjestöä kehittämään nykyisen koulutuspoliittisen lippulaivansa: koulutusjärjestelmäindikaattorit. Myös OECD:n maakohtaiset koulutuspolitiikan analyysit luetaan huolella kussakin järjestön jäsenmaassa.

2020

Kirja-arvostelu: Arvosteltu teos: Itäranta, Emmi: Kuunpäivän kirjeet. Helsinki: Teos 2020

Media ja viestintä, 2019

Media & viestintä, 1995

2021

Toimijaperustaisina ja hetken tilanteisina yhteisöinä keski-ikäisten bändit harrastusmuotoina edustavat sosiaalisen osallisuuden ja osallistumisen muotoja. Tutkin harrastajasoittajien kokemuksia bändiyhteisöstä, musiikista ja soittamisesta yksilöllisenä sekä yhteisöllisenä omaehtoisena toimintana. Tutkimustehtäväni on kohdata harrastesoittajuuksien kerrottuja kokemuksellisuuksia samalla pohtien niiden tuottamisen tapoja, kirjoittaen niitä myös mahdollisina maailmoina. Tarkastelen harrastesoittajuuksien kokemuksia omaehtoisuuden ja kokemuksellisuuksien käsitteiden kautta koosteisina mahdollisina maailmoina. Tuotan ja tavoittelen harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuksia kohtaamissa koostamalla. Kokemuksellinen esiymmärrykseni toimii lähtökohtana ja resonointipohjana harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuteen sekä soittamisessa itsetuotettuun tunneperustaiseen olemiseen. Harrastesoittajuuteni oli lähtökohtana tietoisemmalle merkitysten tulkinnalle ja koostamisessa rakentuvalle ymmärt...

Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti, 2015

2000

Pauli Juuti Mistähän johtuu, että maailmalla jo vuosikymmeniä käytössä ollut ongelmaperustainen oppiminen (problembased learning, PBL) on vasta nyt rantautumassa Suomeen? Ja mistä johtuu, että se on tuntunut kiinnostavan ensin kaikkia muita paitsi kasvatus-Boud, D. & Feletti, G. (1999). Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia. Terra Cognita, Helsinki. Hakapaino.